Koska tuhansien hyvien kappaleiden joukosta on sangen vaikeaa valita yksi suosikki ylitse muiden, on päätös vain tehtävä. Minun päätökseni syntyi muutama viikko sitten autolla ajaessani, radiota kuunneltaessa.
Se on kappale, jonka olen kuullut varmaan tuhat kertaa, mutta aina aidosti ilahdun kun kuulen sen. Aina on myöskin laulettava mukana - meni syteen tai saveen, solistin äänialan ollessa varsin laaja. Eipä tuo ketään haittaakaan, jos liikkuvassa autossa antaa mennä kovaa ja korkealta, kenenkään kuulematta. Tämä kappale pakottaa myös tanssimaan. Vaikka siinä liikkuvassa autossa.
Muistan edelleen kappaleen maagisen videon. Elettiin vuotta 1985. Itse olin hieman alle kahdeksan. Television musiikkiohjelmatarjonta oli varsin niukka - ellei sitten sattunut kuulumaan sellaiseen onnelliseen talouteen, jossa näkyivät nuo tarunhohtoiset "taivaskanavat" - kuten vaikkapa MTV. Kaikki tuon ajan lapset ja nuoret muistavatkin, kuinka tietyt televisio-ohjelmat saivat meidät nauliintumaan telkkarin ääreen - tiettynä päivänä, tiettyyn kellonaikaan. Seuraavana aamuna koulussa ei muusta juteltukaan kuin edeltävän illan ohjelmasta, oli sitten kyseessä Ritari Ässä, Paluu Eedeniin, Hittimittari tai Levyraati (ja siinäpä se televisiotarjonta sitten suurin piirtein olikin).
No, Maailman Parhaan Biisin videon näin tietenkin jommassa kummassa jälkimmäisistä.
Ja oi, mikä video se olikaan!! Ihana Morten Harket tarinan surusilmäisenä sankarina, tarjoaa käden sarjakuvamaailmasta todellisen elämän puolelle, vetääkseen seikkailuun mukaan kauniin, nuoren tytön. He ihastuvat ja kujeilevat, kunnes antagonisti astuu areenalle...
Nuoren tytön poskelle vierähtävä kyynel ja päin seiniä sinkoutuva Harket on palanut verkkokalvoilleni ikuisiksi ajoiksi. Omakin sydän oli pakahtua kun tuota väärinkohdellun ja ah, niin kauhean söpön laulajan kohtaloa aidosti jännitti ja suri... Kunnes sitten aivan videon loppuhetkillä maassa makaava hikinen ja uupunut Harket nostaa kauniit kasvonsa tyttöä kohden... ojentaa kätensä ...ja hymyilee.
A-ha: Take on me
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti